beauty hurts

Onks joku olla joskus kosmetologilla? 

Äidin, siskon ja kavereiden suostutteluiden ja oman mielenkiinnon takia menin tänään ihon puhdistukseen ja ripsien värjäykseen. Paikan nimi on Timpuriina ja se on tossa mankkaalla, tapiolasta päin kun tulee niin siinä mankkaan ostarin jälkeen. Tosi mukava, joku ehkä kolmikymppinen nainen pitää siinä omaa yritystä. 

Menin sinne ja alotettiin noista ripsistä. Se varoitteli paljon että silmiä ei saisi yhtään avata, vaan pitää pitää ne rennosti mutta tiukasti kiinni. Tästä mä olin epäluulonen, koska kelasin että varmasti siinä alan räpyttelemään, ja sitä mustaa mömmöä menisi silmiin (joka kuulemma kirvelee aivan helvetillisesti). Ihan hyvin se sitte meni, ja piti venailla jotain 10 minuuttia että se aine vaikutti, sitten se oli siinä. Paitsi etten oikeen huomannu ripsissä mitään eroa... Kuulemma ekalla kerralla ei välttämättä väri tartukkaan kunnolla. Mutta ihan mukavalta näyttää.

Sitten tehtiin ihonpuhdistus, joka sattui. AUTS, Mitä me tehdäänkään hyvän ihon saamiseksi! Toistelin vaan ittelleni että beauty hurts. Se teki kuorinnan, ja laitto monta kertaa jotain voiteita, ja sitten käytti sellasta laitetta ihon puhdistukseen, mikä oli se kivulias osa. Lopuks venailin siinä kirvelevällä naamalla ikuisuuden ja tuntu kyllä välillä siltä että naama on varmaan veressä kun avaan silmät... Ei onneksi. Nyt iho näyttää kyl tosi hyvältä. 

Kaikki aina mainoksissa naatiskelee ja on nii ihanan rentona, totuus on ilmeisesti ihan päivastoin. Ehkä ne ei sinne saiskaan mitään porukkaa, jos sanois että tuut kärsimään. 

Huomaako noita ripsiä nyt ollenkaan? Mä en oikeen nää eroa entiseen. 

Kyllä suosittelen menemistä, iho tuntuu tosi paljo puhtaammalta! Hinta vähän kirpasee tosin, tää mun oli 75 euroa ihonpuhdistus+ripset, mutta riippuen paikasta hinnat vaihtelee. 

Muuten asiasta toiseen pääsin eilen ensimmäistä kertaa liikenteeseen ajamaan! Olen siis tossa Tapiolan autokoulussa Hekarilla, ja mul on ollu nyt onkse 3 ajotuntii. Liikenteesee meno oli pelottavaa. Se tuli jotenki mulle yhtäkkii että hei nyt lähetään ajamaan tonne oikeiden ihmisten joukkoon. En osaa vielä yhtää mitää! Se oli oikeesti ihan hauskaa, mutta stressaava oli se kun tuntui että oli koko ajan kiire, koko ajan piti ajatella jotaki. Unohin missä vilkku on ja auto sammu kaks kertaa liikennevaloihin niinku just siihen vihreään valoon. Vihaiset ihmiset takana mörisivät :D Torstaina on sitten uus ajotunti, ja kuulemma katotaan mitä tapahtuu jos en saa yhtään neuvoja. Hirvityksen ainekset sanon minä.

 

Heipsun! Englanniksikin alkaa taas tulemaan mun mun motivaatio palaa, siihen asti joudutte kestämään vanhaa kunnon suomea.