"Se, että me koetaan ittemme melkeempä stadilaisiksi"

Oon asunut koko ikäni Espoossa. Espoo on hajanainen ja iso, Helsinkiläiset pilkkaa meitä. Ehkä ne on peloissaan? Espoo kasvaa koko ajan, ovelasti. Ihmiset jotka haluavat asua isossa kaupungissa mutta haluavat silti omaa rauhaa, muuttavat tänne. Vaikka Espoo on mun koti, niin monesti pilkkaan sitä, valitan bussireiteistä tai säästä. Keräsin tähän 57 asiaa, mitä mulle tulee Espoosta mieleen.

1. Hiekkapolut jotka menee ihan minne vaan
2. Länsimetron jatkuvasti muuttuva aikataulu
3. 106:sen ainainen myöhästely
4. Tapiolan uimahallin ulkoallas kesällä
5. Känniset nuoret niityillä, busseissa, kaupoissa, ravintoloissa, ihan missä vaan
6. Se, että Espoossa on kaupunginosia, joiden olemassaoloa ei pitkään edes tiennyt (esim. Latokaski, Jupperi)
7. Jopot (ja se, että niitä varastellaan koko ajan, vaikka niissä ois kolme lukkoa)
8. Kauniit talot ja lasiseinät mistä näkee koko olohuoneen
9. Hyvätuloiset ihmiset
10. Koulujen jatkuvat homeongelmat
11. Koulujen katoille kiipeily nuorena
12. Sello, Omena, Ainoa, ja muut sadat ostoskeskukset
13. Ihmisten bussikäyttäytyminen; kaikki ikkunapaikat on varattuja
14. Se, että niin monet haluaa täältä pois
15. Helsinkiin menemisen helppous (ja se ettei Espoosta oikeen löydy mitään, joten Helsinkiin mennään paljon)
16. Hiihtoladut, ja värikkäissä haalareissa hiihtävät ala-asteelaiset
17. Lapset, joilla on kengät väärissä jaloissa
18. Westendiläisten pilkkaaminen (ja kadehtiminen)
19. Punaiset tiilitalot
20. Tapiolan kulttuurikeskuksen siniset valot yöllä
21. Tapiolan ikuinen remontointi
22. Se, että espoota sanotaan puutarhakaupungiksi, mutta se samanlainen kuin kaikki muut kaupungit
23. Espoon keskuksen kummallinen sijainti (minkä takia sinne on eksynyt elämänsä aikana ehkä kolme kertaa)
24. Espoolaisten vironreissut
25. Espoolaisten pakkomielteinen kännyköiden, ipodien ja kameroiden käyttö
26. Espoolaisten masentuneisuus
27. Se, että terveyskeskusten puhelinlinjalla saa aina odottaa
28. Palveluiden puhelinlinjojen klassinen musiikki
29. IKEA:n lihapullat
30. Laskettelu tekolumirinteillä
31. Se, että espoossa ihmiset voi aina yllättää
32. Sateenvarjon kantaminen kaikkialle turhaan
33. Ihmisten huima muutos talven masentuneisuudesta kesän iloisuuteen
34. Valoisat kesäyöt
35. Espoon kumma maine kaikkialla paitsi pääkaupunkiseudulla
26. 109t:n reitti
27. Lastenvaunut ja perhe-fiilis
28. Lapsuuden muistot leveälahkeisista farkuista ja kirkkiksestä
29. Hyvät kirjastot 
30. Se, että elektroniikkaliikkeiden myyjät on aina hyvännäkösia
31. Ainainen rakentaminen
32. Kalliit asunnot
33. Vielä kalliimmat, miljoonien eurojen kouluremontit
34. Espoolaisten verorahavalitus
35. Se fiilis kun bussi on ajoissa
36. Se fiilis kun bussi pysähtyy pysäkille, juokset oville, ja silloin kuski lähtee ajamaan naureskellen
37. Kaikki mitä espoolaiset nuoret tekee ilman että vanhemmat tietää
38. Ne punaiset, muoviset kiipeilytelineet (ja niiltä tippuminen)
39. Harmaat rakennukset ja graffitit
40. Hienoihin omakotitaloihin virpominen 
41. Vantaalaisten pilkkaaminen
42. Turkulaisten pilkkaaminen
43. VR:n myöhästely
44. Se, että kaikki kuuntelee koko ajan musiikkia
45. Muistot Kino Tapiolasta
46. Mopoautot (mautot) ja niiden parkkeeraaminen mihin vaan
47. Mäkkärit ja niissä hengailu
48. Sauvakävelijät, ja turha pohdinta siitä onko sauvakävely nyt niin hyvää urheilua
49. Pääsiäismunien sijaan rahan antaminen
50. Kerrostaloasuminen
51. Se kun ulkomaalaiset kysyy missä me asutaan, me vastataan "Helsingissä"
52. Se, ettei Espoota pysty mitenkään selittämään ulkomaalaisille
53. Esport Centerin aloittama urheilubuumi
54. Se, että koko koulu käy samalla salilla
55. "Vittu" sanan käyttö
56. Dösä, stadi, spora, rööki, stenkku, kemut, spuge ja muut tällaset
57. Se, että me koetaan ittemme melkeempä stadilaisiksi

Mitäs muut espoolaiset on mieltä? Mikä on se kaikkein espoolaisin juttu?

New York, New York

Tänään tuli kyllä yllätys. Tänään siis selvisi, että mä voitin kirjoituskilpailun, jonka palkintona on matka New Yorkiin 2 viikoksi tänä kesänä. Siis New Yorkiin. Tutustumaan YK:n päämajaan. Tänä kesänä. Ilmaiseksi. Vau. Ehkä osaankin kirjottaa. Hämmentää, koska mä muka voitin, en mä yleensä oikeen mitään voita (paitsi kerran Sokoksen shampoopaketin, enkä edes muistanut osallistuneeni). Hauskaa tässä on tietenkin se, että me ollaan perheen kanssa menossa kesälomalla myös Nykiin ensimmäistä kertaa, ja mun piti anella niin kauan että se reissu saatiin lopulta varattua. Joten hupsista, nyt minä joka olen aina unelmoinut reissusta New Yorkiin, pääsenkin sinne kaksi kertaa kesäloman aikana! Kumma mutta täysin mahtava juttu, enkä malta odottaa kesäloman alkua.

Perjantai, ja sehän tarkoittaa että viikonloppu edessä. Luvassa siis läksyjä, rentoutumista, hauskanpitoa, YO-kokeisiin lukua ja pienten inhottavien stressinaiheiden sivuun työntämistä.

jeans - Dr. Denim / leather T-shirt - Stradivarius / shoes - Din Sko

After today I know that I'm going to New York twice next summer. Why twice? Well, today, I was informed that I have won a writing contest and the prize is a trip to New York, and a chance to get to know UN headquarters there. I am pretty shocked. I wan? I can really write? I get to go to New York twice? I get a free trip? Me? Maybe it's some sort of twisted faith; I who have dreamed of going to New York for as long as I can remember, and finally convinced my parents that it's a great city for a family-holiday, win a trip there just now. That's just a really weird coincidence. But a freaking great one.

I'm already packing in my head. Summer hurry.

Winter break

Joskus, niinkun nyt, tuntuu kun tarvitsis lomasta lomaa. Hiihtolomalla ois saanu löhöillä ja loikoilla, mutta sen sijaan olin koko ajan liikkeessä enkä saanut tehdyks läheskään kaikkea mitä olin suunnitellut. No, tälleen se aina menee, loma loppuu lyhyeen, koulu alkaa ja kaikki samat stressinaiheet mitä ennen lomaa oli, palaa. Nyt on onneks jotain uutta, nimittäin valo. Aamulla seitsemän aikaan ei ole niin pimeetä kun ennen, ja näkee ehkä jopa haparoida kännykän lattialta. Keittiössä joku ei ole kuin ennen, koska on vaan niin valosaa, ja leipäpussi rapisee. Valo tuo jotain kummallista turvaa, ja uuden alkua, kevään alkua.

Hiihtolomasta sen verran vielä, että tuli valvottua ja biletettyä ainakin vuoden tarpeiden verran, ja nyt alkaa vähän rauhallisempi kevät (ja olen tästä ihan ilonen). Oli kuitenkin hauskempi loma kuin pitkään aikaan (oon varmaan nauranu enenmmän kuin koko alkuvuonna yhteensä). Joskus pitää vaan vähän hullutella. Erityisesti mun pitää. Mihinkään laskettelemaan en valitettavasti ehtiny, ei sinällä että osaisinkaan enää lasketella tai että mulla olisi suksia, mutta muiden porokuvista tuli väkisinkin sellanen hei-jes-hiihtämään fiilinki. Ja lapsuudenmuistot Leviltä, Rukalta ja Vuokatista iski päähän. Mutta kyllä täällä Espoon päässäki lomafiiliksen saa! Perjantaina lähdinkin kaverin kanssa ihan päähänpiston seurauksena risteilemään Tallinnaan (ei sitten käyty itse Tallinnassa loppujen lopuks), missä ravattiin ympäri laivaa pitkälle yöhön. Suosittelen risteilyä, jos kaipaa hauskaa ja rentoa valvomisreissua halvalla. Varmistakaa kuitenki, ettei pariin päivään sen jälkeen tarvii tehä yhtään mitään.

Mitenkäs muiden hiihtolomat? Lähtikö kukaan laskettelemaan?

Koska korvapuustit on niin kivoja, ja satuin leipomaan niitä lomalla, niin tässä ois niistä kuvia.

Tällasen ihanuuslaukun löysin vähän aikaa sitten, enkä oo päästäny sen jälkeen irti. Miks mulla on näitä samantyyppisiä laukkuja niin monta? En tiedä enkä välitä. Mulla on ehkä kaksi ruskeeta, yksi sininen ja nyt musta. Mä nään niissä aina paljon eroja.

I found this gorgeous black bag a while ago, and haven't been able to keep my hand off it after that. I love bags like this and I must have like 4 in different shapes and colors...

Hey there! I've just finished the first day of school after our winter holiday, which was last week. Do you sometimes feel like you need a vacation after a vacation? I do right now, after staying up late and running from a place to another the whole week. But it was so worth it, I probably laughed more than I have laughed during the entire beginning of this year. 

I didn't go skiing last week. Which is weird because that's was 80% of Finnish people were apparently doing. I don't even know if I can ski all that well anymore, since it's been a couple of years, but reading everybody's posts about reindeer and snow and Lapland kind of made me want to go there again. There are so many childhood memories of the skiing trips with my family, renting a cottage there for the winter holiday. Those were good times. But, last week was great, we even went on a little one day cruise with my friend in Tallinn, Estonia. Now I just need to focus on school again (because I admit that I might have skipped some of my school-related responsibilities that I was meaning to do over the break, but lets face it; that always happens, at least a little bit).

I love cinnamon rolls, and I baked them last week with a friend. So I just wanted to put some pictures of them. And maybe I didn't have any other great pics from my holiday, because I've just been really busy/lazy, and I haven't been taking any photos. Oops.

Did anyone have a winter holiday last week? What did you guys do?

Wanhat 2014

Kaikki tanssineet varmasti muistaa sen fiiliksen kun sun nimi sanotaan ja sitten pitää kävellä parin kanssa raitasen liikkasalin läpi kun valospotti osuu naamaan ja parisataa innokasta vanhempaa ja kaveria tuijottaa jokaista liikettä. Siinä tarvitaan yllättävää pokkaa kuulkaas.

Nyt on pari päivää vanhojen tanssahtelua takanapäin ja kaikki stressaaminen mekosta, kampauksesta, kuvista, jatkoista ja tietty itse tanssimisesta on pudonnu harteilta. Oli kyllä hienoo, varsinki kun tällasii elämässä tärkeitä tapahtumia ei ole ollut niin paljon viime aikoina. Torstaina kävin kampaajalla, kaveri meikkasi ja sitten laitettiin mekko päälle, ja itseäänkin oli vähän hankala tunnistaa kun katsoi peiliin. Torstai illalla esitettiin vanhemmille tanssit ja perjantaina oli vielä kaksi näytöstä lukiolle ja ihanille pikkulapsille (joiden ilmeet oli kyllä aika tylsistyneet, mut ainaki meil oli kivaa). Tytöt oli kauniita ja pojat komeita ja näytettiin nyt niin aikusilta, kun otettiin yhteiskuva niin kaikki oli ilosen näkösiä. Tätä oltiin odotettu nii kauan ja kyllä musta täytti kaikki odotukset. Pari mokaa tuli tietenkin, eikä meijän koulussa vältytty tyttöjen kaatumisilta (mekko oli hirmu vaikee käsiteltävä), mutta pahempia epäonnistumisia ei ollut. Tavalliset tanssit, mutta mulle ne oli tärkeet, ja sisäls vanhojen tanssien perinteitä; viimehetken hakaneuloja mekkoihin, piilotettuja pulloja pukkarissa, kauheeta jännistystä ja kavereiden kanssa fiilistelyä. Nyt ollaan koulun vanhimpia! 

Onneks päätin tanssii vanhat. Olin kauan sitä mieltä, ettei se sovi mulle, sellanen naisilla on mekot ja ne sipsuttaa siinä, ja mies päättää mihin mennää. Mut ei se onneks oo niin. Vanhat on vaan tehty perinteiseen malliin, ja oikeestaan perinne on joskus ihan hauskaa. On kivaa laittautua ja olla kaunis, tehdä naisten juttuja. On ihanaa mennä kampaajalle ja kuluttaa liikaa rahaa mekkoon ja meikata niin ettei omaa naamaa tunnista, ja seuraavana päivänä todeta että en mä kyllä oikeasti ihan tolta näytä.

Näitä kuvia tulen kyllä mummona kattelemaan.

Here are some pictures of our school dance, wanhat. The idea is that we practice different kinds of traditional dances, and perform them to our parents and friends in order to celebrate becoming the oldest of the school, when our senior class graduates. I loved this, because for one day (or actually two days, we had three different performances) we all got to look our best and do this as a group. Girls looked beautiful, boys handsome. We looked more adult than ever. Maybe that's the point of this, so that we can become the oldest, we need to feel like we actually are older. It's funny, barely recognizing yourself when you look into the mirror.

I will definitely be looking at these pictures when I'm old and wrinkly.