kärpäsestä härkänen

Niin paljon tuottareita. Kaapista löytyy: Frendit, Ruma Betty, Täykkärit, Sinkkuelämää, Gossip Girl, House, Simpsonit. Ennen katottiin telkkaria, nykyään katon melkeen pelkästään tuottareita. Ne vaan koukuttaa, ja vietän monta tuntia kattoen monimutkasia suhdekiemuroita. Se on hyvää viihdettä, eikä missään vaiheessa ehdi tylsistyä - toisin ku elokuvissa, joissa on syvällisiä sanomia ja pitkiä keskusteluja, joissa ei välttämättä tapahdu mitään. En enää ees ehdi katsoa elokuvia, kun tuntuu ettei aika riitä. 

Kummaa kun ei enää jaksa keskittyä parii tuntia yhteen leffaan, vaan pitää kattoa puolen tunnin tai tunnin mittasia sarjoja. Nykyään leffoja ei vaan jaksa alkaa kattomaan, ellei joku oo suositellu niitä tai ellei ole kaveriporukalla kattomassa jotain American Pieta. Oon aina liikkeessä, joten en jaksa keskittyä mihinkään joka vie aikaa, mut joskus ois hyvä vaan istua alas ja kattoa hyviä leffoja, ja malttaa vaan olla paikallaan. Pitäs opetella pysästyy. Ehkä kaikki on nykyään liian helppoa, niin ei vaivauduta keskittymään minkään mitä ei ole pakko tehdä. Jos haluun ruokaa, meen jääkaapille ja siellä sitä on. Jos oon kipee jään kotiin. 

On niin ihanaa kun on vapautta ja voi tehdä mitä haluaa, mut onkohan kaikki vähän turhankin helppoa? Lisäksi itse huomaan tekeväni joskus kärpäsestä härkäsen; vaikka asia olisikin helppo, teen siitä vaikean. Vaikkapa monesta kaveripulmasta tai kouluhommasta tulee hirvittävän vaikea vasta silloin kun alan sitä liioittelemaan. 

Semmosta pohdintaa tänään. Nyt takasin koulukirjojen ääreen, koska mikäs se huomenna taas alkaakaan. Toisaalta ihan kiva että koeviikko tulee, koska saa vähä enemmän vapaa-aikaa (ja pääsee taas kauppoihin niin ettei siellä oo ketään). Ja on muutenki jees että pääsee eroon joistain kursseista ja pääsee alottamaan uudet kurssit puhtaalta pöydältä. Onnee kaikille koeviikkolaisille! 

coat - Vero Moda / bag - Vagabond / socks - H&M / shoes - Bianco Footwear / furry har - borrowed

I open the cabinet. Sex and the City, Ugly Betty, The Simpsons, House, Gossip Girl, Desperate Housewives and Friends are staring at me whispering "Choose me, you know you want to!". Wow, I have a lot of season, I think. 

I no longer watch TV or movies very often. It's so easy to just choose a series and stick with its exciting plot, beautiful characters and on-going surprises. You never get bored watching Gossip Girl! How could you when someone is already cheating or getting expelled from school or you find out that those two (who are dating) are a step-brother and sister. Stuff like this happens to them every day, and it's so entertaining, because that never happens in real life. That usually doesn't happen in movies either (unless we're talking about American Pie or something like that). 

Nowadays I get bored easily. I don't have the energy to focus on a perfectly good movie. Maybe it's because in life, I usually get things pretty quickly if I want them. If I'm hungry, I'll just go get some food from the fridge. Or maybe it's because I'm used to watching short episodes, and then taking breaks in between them, just to check my phone or get some juice, or maybe just write something on my computer. I don't have patience anymore. Maybe I never had a lot of patience (I've always been incredibly I-want-things-now kind of kid) but I do know that a few years back I still had the time and the enthusiasm to watch an entire movie. Today, I need to be going all the time. Places, friends, things to do. Something is constantly on my mind, whether it's homework or a relationship issue or something about a summer job or my future. 

I should really know how to slow things down. Maybe take time, and focus on a great movie. Or how about real life? Just the view out of my window. When am I going to get it? That my lack of patience is ruining perfectly good experiences. It's so cool that we have freedom to do pretty much whatever we want in life, but is it all getting a little too easy? 

What TV-series do you guys watch? Do you think we get things too easily? 

Feels like Friday. Exam-week starts tomorrow and my first test is English. Back to studying now :) 

Jet planes

Mitäs tässä viikonloppua vietellen vaihteeks flunssasena. Nyt en aio mennä tähän valivali oon taas kipee, vaan nyt höpötellään jotain muuta.

Äikän portfoliota tässä valmistelen, palautuspäivä on maanantai apua. Kyseessä on siis äikän kirjotuskurssi, ja kansioon pitää koota omia tekstejään. Pitäs saada sinne proosaa, lyriikkaa ja draamaa. Näistä mun vahvuus on ehdottomasti toi proosa, vaikka ennen kyllä tykkäsin runoillakin (naureskelen välillä mun koneelta löytyneille runoille). Nykyään on vaan mukavampi luoda joku kunnollinen tarina, kokonaisine lauseineen, ja laittaa siihen vähän mystisyyttä. Tietty kun koulusta on kyse niin pitää vähän miettiä myös, että millasta tekstiä sinne viittii laittaa, koska mitään kauhean henkilökohtaisia rustauksia en kyllä opettajien käsiin (tai vitsi jonnekin koulun verkkolehteen) halua :-D 

Kirjotteleeko kukaan? Millasta tekstiä tykkäätte kirjottaa?

Se fiilis kun tajuaa, että vanhat on alle kolmen viikon päästä. 

Huimaa! Justhan me alotettiin harjottelemaan valsseja sun muita, ja justhan mä sen mekon vasta sain kotiin, ja justhan vasta varasin kampaajan. Vittu justhan mä tulin vaihdosta ja justhan kakkonen alko enkä tuntenu ketään mun luokka-asteelt. 

Parin viikon päästä abit lähtee rekoillaan, ja me kakkoset vallataan koulu. Vanhat on niin jännittävä asia, koska mitään tollasta vastaavaa ei koulussa ole ala-asteen diskojen jälkeen (ja näähän muistetaan). Osaan vaan kuvitella kuinka sillon torstaina kaikki on fiiliksessä; sellane yhtenäisyyden tunne tulee ihan varmasti. Ja jos koko homma menee ihan päin helvettiä, niin sitte mokattiin kaikki, ja se on varmaan vaa hauskaa. Tätä on kyllä niin kauan jo venailtu, enkä malta oottaa mitä siitä tulee.

Ens viikolla alkaa sitten taas koeviikko, niin ehkä ehdin taas postailla tänne blogin puolelle useammin kuin kerran viikossa. Halua löytyy, mutta aikaa ja inspiraatiota (ja kuvia) ei aina löydy. 

Jos kellään on ideoita mitä tänne blogiin haluaisi niin kertokoon toki! 

This jet plane looked so cool I had to get a picture! 

Looks pretty snowy in here, eh? Last night it was so incredibly beautiful when it snowed slowly and our yard looked like a magical snow land or something. Yeap, it's cold, but maybe it's really worth it. I mean it's rarely this amazing in the summer, this is once in a year kind of thing. Oh Finland, sometimes I just love you.

So how is everyone? I'm sick (again, unfortunately, what is wrong with me) so I'm trying to focus on school and getting better this weekend. Next week is exam-week once again, and I'm way behind on my workload. 

Right now I'm working on my portfolio for my Finnish writing class. We supposed to collect our texts (short-stories, drama and lyrics) and make a great portfolio to show the teacher our skills. 

My favorite things to write are definitely short-stories. I used to love poetry (and yes I'm still finding some of my old poetry from my computer - sometimes hilarious) but nowadays I like to write stories that consist of full sentences. I especially like the story to be a little mystical. It's fun to read something really mysterious, because teachers always make us find "the hidden point" of the story. The reason I think it's fun is because I don't always believe that there is a hidden agenda. I can write stories that seem like they're hiding something, but they're really not. It's just really fun to fool the reader. And if I can do it, anyone can. I think that's exactly what the big authors are doing - fooling their readers. And they're doing it pretty damn well; some authors manage to make us readers question everything we know.

Maybe I'll be able to post a little more often than once a week when my exam-week starts. I'm just usually really busy. I want to post in my blog, but sometimes it's a matter of the lack of inspiration or photos. 

What kind of stories do you like to write? Or post in your blog? 

lazy day

Lauantaipäivä meneillään, koskas alkaa pänttäys. Tää päivä on kyllä menny aika väsyneenä ja laiskotellen. 

Eilen voitettiin koulun tyttöjen salibändyjoukkueen voimin hopeeta, ja siinä tuli kyllä juostua enemmän kuin pitkään aikaan. Mahtava fiilis kun pääsi taas kentälle ja saatiin sitte mitalit kaulaan! On sitä säbää tullu tosi ikävä sen jälkeen ku pari vuotta sitten sen lopetin. Musta se on varmaan yks hauskimmista urheilulajeista mitä on, mutta ei vaan keho kestäny pelaamista kun sen verran rankka laji on. 

Perjantai illan juhlinnat meni kaverin kanssa Helsingin Tivolissa tanssahdellen ja oli erittäin onnistunut ilta; DJ:nä oli mm. Orkidea niin ei ainakaa hyvää musaa puuttunu!  Tuli niin ikävä kesän festareita ja kaikkee kunnon DJ musaa mitä siellä on. Ens kesänä sitten pitää taas mennä festaroimaa...

Joskus on kiva vaan laittaa villapaidan ja -sukat. Suomi ja meijän lattiat on kylmät. Aina ei tarvitse olla niin hieno ja laittautunu, eiks nii. Eikä aina tarvitse panostaa. Tässä minä ja mun lempparivillapaita hymyillää :)

Here's me and my favorite sweater. Flowery, cozy and borrowed from mom (I don't know if she's ever getting it back though). Sometimes nothing beats comfortable clothes, right? Sometimes it's nice to just not be so glamorous. 

My weekend's been great so far; Friday night went by clubbing in Helsinki and dancing to some amazing music from the best DJ:s. Now I need to focus on school and getting some serious studying done. I bet I'll be doing that tomorrow, since I've been pretty exhausted today, and I haven't done a lot; it's been sort of a lazy day.

It's unbelievably cold out there. 

I'm crazy about this song, a new version of the popular 90's song "The rhythm of the night".

Job-hunting in the snow

Uusi ensilumi! Yhtäkkiä onkin 15 astetta pakkasta ja hengitys huuruaa ulkona, eikä ikinä osaa laittaa tarpeeksi vaatetta. Kumma kun ei ole 18 vuodessa oppinu, että täällä on kylmä. Tuntuu kuin vielä eilen ois ollu sadetta ja pelkkää pimeyttä. Kun autolla ajeli tossa pari päivää sitten niin oli kivan liukasta, ja tuli pieni paniikki kun auto lähti sliiraamaan. Ainakin on kaunista, eikä enää sitä ainasta pilkkopimeää.

Lukemista riittää, en olisi ikinä ajatellut että voisi olla aina enemmän tehtävää, mutta sieltä sitä tulee. Antaa tulla vaan. Lukion kakkonen on aika rankkaa puuhaa sanon vaan. Siivosin huoneen vähän aikaa sitten, mutta jotenkin ne kirjat vaan leviää ympäriinsä ja valtaa mun tilan ja ajatukset. Ja tietty osaan sotkea ja jättää tyhjiä teekuppeja lojumaan pöydälle onnistuneen esseenteon jälkeen.

Tää on se aika vuodesta kun kesätöiden haku alkaa! Oon halunnut päästä jonnekkin kesätöihin jo monena kesänä peräkkäin, mutta harmi että useaan Espoon kesätyöhön pyrkii 100 ihmistä yhteen paikkaan. Viime vuonna olin sitten vaihdossa, joten en edes hakenu minnekkään. Tänä kesänä pääsen jonnekkin, sen olen jo päättänyt. Pakko päästä, nyt haen vittu ihan joka paikkaan. Menen ihan minne vaan (tietty olisi kiva päästä jonnekkin johon haluaa, mutta en enää jätä sen varaan). Tossa pöydällä nököttää hakemuksia Subwayhin, ja netistä olen lähettänyt jo muutamaan kahvilaan hakemuksen. Vaatekauppaan olisi tietenkin unelma päästä, mutta oon sen verran siitä puuhasta lannistunut etten usko että pääsen. Ilmeisesti se on monen muunkin nuoren toiveduuni!

Työnhaku on sinänsä kivaa puuhaa. Tuntee olonsa aikuiseksi kun saa muotoilla täydellisen CV:n ja kirjottaa hakemuksia eri paikkoihin. Tää on se mukava osa, missä voi käydä läpi omia vahvuuksia ja miettiä kerrankin ittestään positiivisia asioita, eikä aina niitä negatiivisia mitä putkahtaa mieleen. Välillä tietenkin harmittaa se "työkokemus" palsta, jossa on vaan pari hanttihommaa. Ei se suoraan sanottuna mullekkaan vaikuttaisi kauhean lupaavalta, jos olisin itse se tyyppi joka työntekijät valitsee... Siksi yritänkin aina panostaa siihen että se hakemus ois persoonallinen. Joskus mietin että missä se raja menee, kuinka hauska saa olla ja kuinka muodollinen pitää olla. Tätäkään ei voi ikinä tietää, koska enhän mä voi arvata millanen tyyppi siellä näitä lukee, joku mummo vai parikymppinen! Yritän kuitenkin laittaa mahdollisimman paljon Roosaa sinne, niin että joku edes vaivautuu lukemaan sen.

Työnhaussa, niinkun kaikessa muussakin, on se masentava puoli. Se sama "valitettavasti sinua ei valittu" viesti. Kattelen niitä aina sormien välistä, koska se aina pistää niin inhottavasti. Mulla on ollu sinänsä huono menestys tässä jutussa, että noita viestejä on tullut, eikä haastatteluihinkaan ole ikinä tullut kutsua. Se on se huono puoli tässä nuoruudessa, ja siinä ettei ole työkokemusta. Monet kaverit on sanonu ihan samaa, joten ainakin en ole yksin tän ongelman kanssa. Onneksi poistan ne viestit heti siinä, ettei myöhemmin tarvii niitä nähdä ja masentua.

Tässä on vielä pari kuukautta aikaa hakea kesäduuneja, joten aijon tutkailla kaikki mahdolliset paikat. Jos jollakulla on vinkkejä mihin kannattaisi hakea, niin kertokaa ihmeessä! 

coat - Zara / skirt - Charlotte Russe / sweater - Bik Bok / socks - H&M / clutch - vagabond / necklace - Glitter / shoes - DinSko

Two of my favorite pieces of clothing are in this picture: the knee-high socks and the white sweater. I try to wear them as much as possible, and even when I don't, I still keep thinking "maybe I could still wear the socks with this...". I also love the owl necklace; since I often wear black, I can use a little color. 

How's everyone doing? As you can see, there has been some snowing in Finland lately. One day is was rainy and dark and so awful and the next day it was white and -15 degrees. Just like that! Now it's really pretty out there but damn it is so cold. You have to wear a warm coat, scarf, gloves and a beanie. The outfit I'm wearing right there is not enough - that was just for the pictures, because I really wanted to wear this outfit at least once, before everything got cold. I failed, but at least it's here. And it's officially winter. It's actually rare that the winter didn't come earlier, because usually the snow comes after Christmas the latest. I feel like every year it comes later and later... Maybe global warming or something? At least that's not the case in the U.S; I've heard that they got the snow this time.

There's that one time of the year - right now - when you have to start applying for summer jobs. One thing you need to know about Finland is that it's not particularly easy to get a job if you're still in High School. There are only small periods of time when you can work, and you don't have any experience. I myself have only had one summer job, and that was at my dad's work, so that doesn't really count. I've sent out so many applications. Mainly to department stores, clothing stores and some coffee houses. However, I'm 18 now, which should make things a lot easier. This year I'm really determined to find a job for the summer; I've decided that I'm going to apply everywhere, send e-mails and be really persistent.

It's sort of fun, making CV:s and writing applications. You get to come up with good stuff about you and the things you can do; the things you're good at, instead of the negative stuff we usually focus on. I guess it makes me feel like I'm taking responsibility. Or that't I've grown up a little. Hey I'm an adult.

The depressing part of the whole job hunt is the frighting e-mail you might receive some time after you applied. It usually starts with "unfortunately..." and then I delete it and pretend I never received such an e-mail. I just love to ignore these. I don't actually know what they send if I got the job. Maybe like "congratulations....". Well, lets hope I'll find out soon :-)